Riittääköhän sikspäkki Rabitsiinolle­

Hahaha, sänöt on erit kaikile!

Fortuna on mieste peli, kovin fortuna peli mies saa aina!

Klubi kokooontuu jälleen. Paljon on virrannut vettä Vuoksessa sitten viime rillailuiden, mutta mitään ei ole saatu aikaan bloggausten suhteen, tuliko yllätyksenä? Kauden avausten yhteydessä luotiin uusi tapa valita bloggaaja, poikamainen kisailu kulloinkin erikseen valittavassa lajissa. Kauden avauksen kirjoittaja valittiin rehellisesti pystypainilla. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä massa otti ja hävisi, aika epätodennäköistä huomioiden että hän  on voittanut Chuck Norrisin kädenväännössä. Jos taivaankappaleet osuu kohilleen, näkee avajaisten bloggauskin päivänvalon joskus. Nyt tähän viikonloppuun.


Perjantaina Joel vanhempi heitti ilmoille ajatuksen rillailuista, mutta aikatauluongelmien, huonojen tekosyiden ja saamattomuuden päädyttiin ratkaisuun että rillataan lauantaina. Lupaus seikkailusta oli kuitenkin tosiasia.

Tämä ilta toteutetaan lähestulkoon online-bloggauksena, joten luvassa on taatusti aitoa ja suoraa tekstiä!

Mukaan saatiin haalittua Maho, isompi Joel, Rabitsiino, massa ja vieraana Sir Okko. Paikkaa arvuuteltiin hetki, vaihtoehtoina Pönniälän tilukset ja Mahon mökki. Koska klubi arvostaa täydellistä rauhaa vaativien rillituotteiden parissa, päädyttiin Vainikkalan takamaille mahon farmille.

Ilta alkoi kaupan kautta, lihaa kertyi koriin hyvään malliin ja illan ensimmäiset praktikaljoket jo hahmottuivat.

Kaikki muut Rabitsiinoa lukuun ottamatta olivat täydessä lähtövalmiudessa jos klo 17.00, mutta tämä kesämäen kasvatti päätti että mie olen prinsessa ja kaikki odottaa minua. ––ttu mikä äijä! Illan pilojen kohde oli löytynyt!

Rabitsiinon ohjeistus eväistä, joita hän tarvitsee kaupasta oli vähintään leväperäinen, huomioiden että tämä mies on saanut valtion puolesta usean kuukauden johtajakoulutuksen. Jos on mahdollisuus iskeä vyön alle, niin silloinhan klubi iskee!

Sanasta sanaan tämä suuri johtaja käski ”tuokaa minulle olutta riittävästi, joku kuusi vähintään, en nyt osaa päättää joten arvuuttelen tässä aikani kuluksi”

Ja muu klubi toimi. Katso kuva alempana…

Oli aika hakea rabitsiino, aiemmin sovittu tarkka kellonaika oli klo 19.00. Joskus toisinaan kaikki eivät ehdi aina sovittuun aikaan sovittuun paikkaan, joten miksei siis tehdä tai ainakin yrittää myös toista käytännönpilaa? Ajatus oli ajaa auto jemmaan Sumatrantien varrelle ja jäädä odottamaan kun rapitsiino saapuu myöhässä paikalle. Lyhyen odottelun jälkeen oli tarkoitus odottaa puhelua ja kertoa reilusti, että sovituista ajoista pidetään kiinni ja tällä kertaa vankkurit eivät odottaneet.

Pila kuitenkin kariutui poikamaiseen hätäilyyn, Rapitsiino soitti, puhelu kulki kuten oli tarkoituskin. Vaan itse sankaria ei näkynyt, tässä vaiheessa rautaiset hermot pettivät ja päätimme ajaa vankkurin suoraan oven eteen. Juuri sillä sekunnilla kun auto lähti rullaamaan astui tämä kultakenkäinen kusipää esiin. Se siitä pilasta. Nokka kohti Vainikkalaa ja MC Mahoneyn ajotaidot kunniaan. Matkalla kävi ilmi, ettei Zen-Cafe-Rabitsiino ottanut kameraa mukaan. Kolme sanaa, haha.

Matkalla pelipaikoille Rabitsiino käänsi keskustelun oluen riittävyyteen ja siitäkö jaksettiin uhrin kiltisti kuunnellessa kuittailla. Nimim riittääköhän sikspäkki.

Auto karahti mökin eteen ja seikkailu alkoi. Rabitsiinon tiedustellessa oluitaan pihalla käytiin seuraavanlainen keskustelu

Jäsen X: rabitsiino, mitä luulet, riittääkö sikspäkki ykköstä?

Rabitsoono: voi /()&/(%&/€ ()&()&/(=)%/&€€”##€/&// menitte sit ostamaan ykköstä?

Jäsen X: Kyl, hyvä se on siunkin es joskus sitä saada.

Rapitsiino: )=(%&/%%#€”#€€&%/&()(&)(&


Vaan kuinka kävikään.

 1241359784_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Hintaa kertyi vaatimattomat 40 euroa, joka ei ole klubille summa eikä mikään. Eikä varsinkaan Rabitsiinolle.

Uhri tarkasti kontin ja nosti päkin esiin, reaktio oli oikean suuntainen, vieläkun saadaan rahat pois, niin voidaaan sanoa että pila onnistui. 7,5 litran sikspäkki on aika jämäkkä.

Ruoat mökkiin, mökkiin tulet, saunaan tulet, lihat rilliin ja nestettä kurkkuun.

Oli aika selvittää illan bloggaaja. Pöydällä Fortuna ja sen ympärillä neljä jäsentä joista jokainen väittää olevansa kovin jätkä tässä lajissa. Laji lienee selvä?

Rapitsiino: 15 minuutin reenin jälkeen, 25 pistettä

Maho: ei reenausta, paska tulos

Joel: varsinainen veto, paska tulos, mutta loi aivan uuden tyylin kisasuortuksen jälkeen. Kaikki kuulat ränniin, yksi riipaisu ja karkeasti 1700 pistettä.

Massa:  ylimielisellä asenteella kisaan, löi kaikki kuulat rännistä kerralla vasen käsi selän takana, silmät sidottuina ja muille nauraen. Tulos 10 pistettä ja bloggaus oli tosiasia. Paska laji. 

Myöhemmin illalla Fortuna kisailu jatkui ja lajista uumoiltiin jopa Juhannuksen pääpeliä.

Saunaa lämmittäessä tiluksilta löytyi myös universumin nerokkain peli, eli Kimble. Tuo peli jossa taktiikka on valttia, voima korvaa taidon ja omaa menestystä tärkeämpää on kaverin epäonnistuminen. Jotakuinkin kuin luotu Klubille.

Illan rillieväät olivat:

Kivikylän juustotuhti 86%lihapitoisuus rasvapitoisuus 22%

Wilhelm 69%

Pouttu kermainen pihvifilee

Pekonigrillitassut saarioinen

Kivikylän vilikortti osoittautui varsin oivaksi makkaraksi, pakkauskoko kolme makkaraa hämmensi klubin jo kaupassa, joten ostoskoriin päätyminen oli varmaa. Ja kuten klubin slogan kuuluu, jos riski on, se otetaan. Riski kannatti, ehdottomasti illan kovin tuote. Neljä tähteä****

Pekonigrillitasssut enteilivät jotain suurta, mutta pettymys oli vieläkin suurempi. Arvosteluraati totesi yksimielisesti, että kaikki menneinä vuosina testatut ”jonkun makuiset” tuotteet ovat olleet täysiä floppeja. Pekonigrillitassut osoittautuivat perus jauhelihapihveiksi, joissa oli itse pekonia vaatimattomat 12,5%. Tämä tuote jää jatkossa kauppaan. Yksi tähti*

Poutun kermainen pihvifilee, illan pääesiintyjä. Enteili hyvää jo kaupassa ja päätimme kerralla ottaa kaksi settiä. Kermainen marinadi oli hyvin vaatimaton, mutta niin oli rillaaja-rabitsiinokin taidoiltaan. Kulmakunnan hienoin rilli, mutta tämä dingo jätti lihat auttamatta raaoiksi. Syytti kaausun loppumista, todellisuudessa ei vaan osannut. Jätetään arvostelematta, kenties vielä joskus.

Perusmakkaroita, tällä kertaa Wilhelmin tomaatti – mozzarella, ei erikseen arvioida, perushuttua. Niin ikää perunasalaatit menevät samaan kastiin, vaikkakin kaikkien alojen erityisasiantuntija Rabitsiino yrittikin tuoda mielipiteensä esiin. ” Parasta salaattia ikinä, vähä kevyt maku ei rasvaa” ja myöhemmin illasta tämä suuri kulinaristi muutti mieltään. Prinsessa ei vissiin osaa päättää?

Illan aikana käytiin tiukkoja taistoja niin Kimblen kuin Fortunankin kohdalla. Ohessa vielä sekalaisia huomioita illasta sekalaisessa järjestyksessä.

-      mitään öljyä ei tietenkään otettu mukaan, onneksi isäntä hoiti tilanteen  naapurilta lainaamalla. Kauden avauksen tiimoilta rypsiöljyn kotiin jättäminen saattoi ollakkin hyvä ratkaisu.

-      Pallon Teboil on mesta paikka ja palvelu ensiluokkaista

-      Haha, jahettiin koko ilta aka väsnynyttä setiä, haha!

Sellasta.

Massa (suluissa ps chucknorriskin kumartaa, haha)